Pohjan-Veikot jakaa liikunnan ilosanomaa

Moukari lentää ilmassa pitkässä kaaressa ja tömähtää keskelle hiekkakenttää. Nikulan raviradan heittopaikalla Kaustisella on käynnissä nuorten moukarinheittokisat. Kisojen järjestäjä on Kaustisen Pohjan-Veikot, jossa moukarinheitto on yksi monista liikuntalajeista, jota seurassa voi harrastaa.

Pohjan-Veikkojen lajivalikoimaan kuuluu jalkapallo, yleisurheilu, suunnistus, ammunta, judo, futsal, salibandy, voimistelu ja frisbeegolf.

- Olipa kyseessä sitten kilpaurheilija tai tavallinen kuntoilija, tavoitteenamme on tukea hänen liikuntaharrastustaan ja tarjota mahdollisuus kisapolulle aivan huipulle asti. Tarjoamme kuntoilijoille matalan kynnyksen liikuntapalveluita ja motivoimme ihmisiä liikkumaan erilaisten teemapäivien ja erityistreenien, kuten porrastreenien avulla, seuravastaava Tanja Kaustinen avaa.

Pohjan-Veikoilla on Kaustisen kunnan kanssa liikuntapalvelusopimus, jonka puitteissa seura tuottaa kunnan liikuntapalvelut. Seuran toiminta on avointa kuntalaisille, eikä seurassa harrastamiseen vaadita jäsenyyttä.

Vähenevät talkoolaiset ovat seuran sydän

Vaikka kyseessä on pienen kunnan urheiluseura, jäseniä ja seuran alaisuudessa harrastavia on paljon. Pohjan-Veikoissa on 300 jäsentä ja harrastajia noin 600. Erityisesti joukkuelajeissa osa pelaajista tulee lähikunnista. Seuratyö painottuu pitkälti lasten ja nuorten harrastustoiminnan pyörittämiseen.

Haastavien koronavuosien jälkeen uusia pelaajia ja harrastajia olisi tulossa seuraan enemmän kuin koskaan ennen. Positiivinen asia on muodostunut ongelmaksi, sillä seurassa on resurssipula vapaaehtoisista ohjaajista ja valmentajista. Ohjaajien määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa kysynnän kanssa.

- Meiltä on toivottu esimerkiksi muutamaa salibandyjoukkuetta vanhemmille junnuille, mutta mistään ei löydy vetäjiä. Toimintamme täytyy mitoittaa sen mukaan, paljonko meillä on tekijöitä, Kaustinen harmittelee.

Talkoolaisten saaminen mukaan seuratoimintaan on vaikeutunut vuosien varrella.


- Talkoohenki vähenee koko ajan. Nykyään ihmiset arvostavat enemmän omaa aikaa. Oman lapsen harrastus voi olla myös vanhemman harrastus. Vanhempi voi olla esimerkiksi lapsen joukkueen huoltaja. Se ei vaadi mitään ammattitaitoa ja tietämystä urheilulajista. Moni aikuinen osaa solmia lapsen kengännauhat ja ohjata lasta käymään vessassa. Lapsi toivoo usein, että vanhemmat olisivat jotenkin mukana heidän harrastuksessaan, Kaustinen sanoo.

Haasteista huolimatta Pohjan-Veikkojen seuraylpeys ja tiimihenki ovat hyvin korkealla. Seura-aktiivit tekevät töitä hartiavoimin seuran eteen.

- Seura-aktiivimme ovat käsittämättömiä! He ovat mukana rakkaudesta seuraan ja lajiin. Toiminnassamme on paljon ihmisiä, jotka ovat ylpeitä omasta seurasta, Kaustinen hymyilee.

Sponsorit mahdollistavat seuratyön

Sponsorit ja yhteistyökumppanit mahdollistavat urheiluseuran toiminnan ja kohtuulliset harrastusmaksut.

Sponsoreiden löytäminen on vaikeutunut vuosien varrella. Rahoituksen saaminen on epävarmaa pienellä paikkakunnalla, jossa on vähän yrityksiä, mutta paljon muitakin seuroja ja yhdistyksiä etsimässä sponsoreita.

- Konttoripiste toimii paljon laajemmalla alueella kuin vain Keski-Pohjanmaalla. Siksi on myös mahtavaa, että he tukevat meitä, Kaustinen kiittää.

Konttoripiste tukee Pohjan-Veikkoja erilaisissa laitehankinnoissa. Suurena urheiluseurana Pohjan-Veikoissa on paljon hallinnollista työtä, joten työvälineiden on oltava kunnossa.

- Meille on tärkeintä, että kaikki toimii ja kassassa raha virtaa niin, että me pystymme mahdollistamaan ihmisten harrastamisen ja liikkumisen ilon, Kaustinen päättää.

”Moukarinheitossa viehättää lajin teknisyys”

Pohjan-Veikoissa moukarinheittoa harrastava Jonna Järvelä odottaa moukarinheittokisojen alkamista. Lämmittelykierroksen ollessa käynnissä häntä ei jännitä, vaan päällä on sopiva pieni vire.

17-vuotias Järvelä on jo konkari lajissaan. Hän on aloittanut moukarinheiton ja siinä kilpailemisen 8-vuotiaana.

- Aloitin moukarinheiton Pohjan-Veikkojen järjestämissä heittoharjoituksissa. Muistan, että se oli tosi hauskaa ja jatkoin säännöllisesti harjoituksissa käymistä, Järvelä muistelee.

Hän on viihtynyt Pohjan-Veikoissa erittäin hyvin ja muistelee lämmöllä seuran yhteisiä kisareissuja ja tapahtumia. Vuosi sitten Järvelä sai oman valmentajan ja on treenannut tavoitteellisesti vuoden.

- Moukarinheitossa viehättää lajin teknisyys. Minusta on mielenkiintoista hioa yksityiskohtia heittotekniikassa, jotta heitosta tulisi entistä pidempi. Jos jotkut moukarinheittäjät heittävät voimalla, minä heitän tekniikalla, hän naurahtaa.

Kisakauden alussa Järvelä paransi ennätystään 10 sentillä. Tällä kaudella hänellä on tavoitteena rikkoa oma ennätys ja heittää 55 metriä. Tavoitteellisuudestaan huolimatta Järvelä haluaa säilyttää rennon otteen harrastuksessaan.

- Niin kauan kuin moukarin heittäminen on hauskaa, jatkan lajin parissa, hän sanoo hymyillen.